Siirry kohtaan: Asiakkaiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuus | Henkilöstön hyvinvointi ja kehittyminen
Sosiaalisella jalanjäljellä tarkoitetaan niitä vaikutuksia, joita organisaation toiminnalla on eri ihmisille ja yhteisöille. Asiakkaiden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu sekä oman henkilöstömme hyvinvointi ja mahdollisuus kehittyä ovat meille tärkeitä arvoja. Alla kerrotaan näiden arvojen toteutumisesta ja sen eteen tekemästämme työstä. Luvussa 6.2. raportoidut Valtiokonttorin työnantajatoimintaan ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvät mittaritulokset perustuvat henkilöstöllemme vuosittain tehtävään kyselyyn. Vuonna 2024 kysely toteutettiin loka-marraskuussa ja sen vastausaste oli 82 prosenttia.
Asiakkaiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Valtiokonttorissa tuli tammikuussa 2024 voimaan yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukainen viraston toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2024–2026. Suunnitelma sisältää tavoitteita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Valtiokonttorin ulkoisessa palvelutuotannossa ja viranomaistoiminnassa. Suunnitelman toimeenpano käynnistyi vuonna 2024 Valtiokonttorin hallinnon ja palvelutoimialojen yhteistyönä. Alla on poimintoja teoistamme suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi.
Henkilöstön tietoisuus ja osaaminen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen
- Valtiokonttorissa järjestettiin 29.10.2024 teemaluento yhdenvertaisuudesta, jossa vieraana oli erityisasiantuntija Panu Artemjeff oikeusministeriöstä. Luennolle osallistui noin 80 valtiokonttorilaista.
- Valtion antolainaustoiminnon uusien työntekijöiden perehdytysmateriaaliin lisättiin yhdenvertaisuusperiaatteeseen liittyvä kokonaisuus. Yhdenvertaisuutta käsiteltiin useaan otteeseen vuoden aikana antolainaustoiminnon yhteisissä palavereissa. Käsiteltyjä teemoja olivat lainansaajien yhdenvertaisuus, pankkien yhdenvertaisuus sekä vaikuttamisyritykset Valtiokonttorin toimintaan.
Valtiokonttorin tuottaman informaation selkeä rakenne ja kieliasu
- Vuoden aikana henkilöstölle järjestettiin 12 Viestintäklinikkaa laadukkaasta viestinnästä.
- Yhtenäisen kieliasun käyttöä edistettiin isojen muutosten, kuten Valtiokonttorin organisaatiouudistuksen yhteydessä.
- Henkilöstölle suositeltiin selkeää virkakieltä koskevien eOppiva-koulutusten suorittamista uutisoimalla niistä viraston intranetissä.
Valtiokonttorin palvelukyky eri kielillä
- Valtiokonttori käännätti yhteensä reilut 1 400 liuskaa sen toimintaan liittyvää informaatiota suomesta ruotsiksi ja englanniksi. Käännöksiä tehtiin myös virkatyönä.
- Valtiokonttorissa toimi vuoden aikana kahdeksan kieliryhmää, joille pidettiin yhteensä 170 oppituntia. Opiskeltavia kieliä olivat englanti, ranska ja ruotsi. Englantia pystyi opiskelemaan myös verkkopalvelun kautta.
Verkkopalvelujen ja visuaalisen viestinnän saavutettavuus
- Verkkopalvelujen saavutettavuuden ja kielen selkeyden seuranta oli koko vuoden jatkuvaa toimintaa. Erillinen sovellus kävi Valtiokonttorin hallinnoimat verkkosivustot läpi kerran vuorokaudessa tästä näkökulmasta ja nosti esiin havaintoja mahdollisista puutteista. Havaintoihin perustuvia parantamistoimia toteutettiin yhteistyössä palveluntuottajan kanssa.
Selkeät linjaukset ja ohjeet lainsäädännön tulkintatilanteisiin
Yhdenvertaisuusasiat olivat pinnalla erityisesti rikosvahinkokorvauksissa, alla poimintoja:
- Vastaamo-tietomurron uhrien korvaushakemusten käsittelyn valmistelussa tehtiin paljon taustatyötä oikean korvauslinjan määrittämiseksi.
- Kuukausittain pidettiin korvauskokoukset, joissa käsiteltiin esimerkiksi muutoksenhakuasteiden ratkaisuja korvauslinjan määrittämiseksi. Käsiteltyjen aiheiden perusteella päivitettiin rikosvahinkojen käsittelyohjetta.
- Tehtiin vaikuttamistyötä, jotta vahingonkorvausasioiden lainsäädäntö saataisiin mahdollisimman selkeäksi. Selkeä laki vähentää tulkinnan tarvetta ja edistää näin yhdenvertaisuutta.
- Päätösten yhdenmukaisuutta valvottiin suunnitelman mukaisin laaduntarkastuksin.
Henkilöstön hyvinvointi ja kehittyminen
Henkilöstön hyvinvointi ja kehittyminen on kantava arvomme, yksi menestystekijöistämme. Työhyvinvoinnin osalta kivijalkana ovat mielekkäät ja merkitykselliset työtehtävät, selkeät tavoitteet ja omat vaikutusmahdollisuudet työhön sekä hyvä esihenkilötyö ja johtaminen. Vuosittain toteutettavan henkilöstötutkimuksen perusteella tämä kivijalka on tukeva.
Vuosittain toteutettavan henkilöstökyselyn perusteella henkilöstö kokee työnsä mielekkääksi ja motivoivaksi ja tavoitteet selkeiksi. Valtiokonttorilaiset pitävät vaikutusmahdollisuuksiaan omaan työhönsä hyvinä. He myös tunnistavat roolinsa yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Vuorovaikutus työyhteisössä koetaan toimivaksi.
Hyvällä esihenkilötyöllä ja johtamisella on merkittävä vaikutus hyvinvointiin työssä. Valtiokonttorissa esihenkilötyötä tuetaan ja kehitetään kattavalla perehdytyksellä, säännöllisillä esihenkilötapaamisilla sekä erilaisilla koulutuksilla. Esihenkilöillä on myös mahdollisuus hyödyntää työnohjaus- ja coachauspalveluita.
Henkilöstötutkimuksen johtajuusindeksin arvo on 3,78 (asteikolla 1–5), mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Lisäksi johtamiseen ja esihenkilötyöhön liittyvät yksittäiset kysymykset luovat kuvaa hyvän johtajuuden toteutumisesta.
Hyvinvointia tuetaan Valtiokonttorissa lisäksi kattavilla työterveyspalveluilla, varhaisen puuttumisen toimintamallilla, yhteisöllisellä toiminnalla sekä liikkumiseen ja harrastamiseen eri tavoin kannustamalla. Myös hyvät etätyöskentelymahdollisuudet tukevat henkilöstön jaksamista ja työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Henkilöstötutkimuksen tulosten mukaan terveydentilan suhde työhön ja mahdollisuudet työn ja muun elämän yhteensovittamiseen koetaan Valtiokonttorissa hyväksi. Valtiokonttorilaiset kokevat myös ihmisten yhdenvertaisuuden toteutuvan työyhteisössä erittäin hyvin (henkilöstötutkimuksen tulos 4,19).
Valtiokonttorin vahvan suorituskyvyn ja toiminnan kehittämisen kannalta on henkilöstön hyvinvoinnin ohella olennaista, että henkilöstön osaaminen on korkealla tasolla ja että sitä kehitetään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti. Osaamisen kehittämisen merkitys korostuu myös Valtiokonttorin strategiassa. Oppiminen ja asiantuntijuuden ylläpitäminen halutaan mahdollistaa jokaiselle valtiokonttorilaiselle jatkuvan oppimisen keinoja hyödyntäen. Henkilöstötutkimuksen mukaan osaamisen kehittäminen on mahdollistettu Valtiokonttorissa hyvin.